Voisin luokitella itseni erityisherkäksi luonteeksi. Pienestä asti olen aistinut eri tavalla, nähnyt unia ja enteitä tulevasta, kuten myös menneestä ja niistä oppiläksyistä, joita olen tullut tähän elämään opettelemaan.
Kun näen unta, että joku sairastuu, tai kuolee, herää pelko. Kun huomaan miten luonto antaa merkkejä tulevasta, mustia sulkia, valkoisia höyheniä, samoja numerosarjoja, selittämätöntä käytöstä eläimiltä, tiedän jotain tapahtuu.
Kun näen unta edesmenneestä läheisestä, joka tulee hätäisenä luokseni kertomaan, miten on huolissaan jostakin maanpäällä elävästä läheisestään.
Kun aistin vakavasti sairaan ihmisen energiat ja kiputilat kehossani tuntematta häntä sen paremmin.
Kun saan selkeitä viestejä Äiti Maalta: Ihmiset tarvitsevat apuasi.
Kun totuus tulee omalta oppi- isältäsi, kun enkelit tönäisevät oikeille raiteille, kun näen valopalloja, värejä, kun tunnen viimaa ja lämpöä.
Kun ihmeitä tapahtuu, kun vain uskaltaa toivoa ja antaa toiveet universumille.
Nämä kaikki asiat ja niin paljon muuta ovat kulkeneet mukanani pienestä asti ja niiden mukana olen saanut kasvaa.
Viimeisimmästä selväaisti- kokemuksesta on tulossa oma blogipostaus ja se on tähän asti vaikuttavin kokemus elämässäni.
Siihen asti sytytän kynttilän vakavasti sairaana olleen ihmisen viimeiselle matkalle sinne ohuen pilviverhon taakse, josta voin hänet aistia edelleen, kiittäen tästä kokemuksesta, jolla energiasi vaikuttivat minuun tuntematta sinua sen enempää ♥
( Kuvat: google.com )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti